lauantai 7. tammikuuta 2012

And love is not a victory march, It's a cold and it's a broken, hallelujah

Nonii, oon taas pudonnu tuolt taivaist maahan ja olikii muuten kova pudotus. No mutta eipä se mitää, nokka pystyy ja kohti uusia pettymyksii!

Mieli ollu vähän maissa viime aikoin ku on tässäkii tapahtunu taas kaikenlaista. 
Mutta joulut meni hyvin ja niin myös uuden vuoden aatto! Jouluna olin vaa perheen kanssa kotona, käytiin haudoilla, mummolassa, moikkaamassa 100-vuotista isomummoa ja kirkossa totta kai. Uutena vuotena olin Nean kanssa, se tuli meille jo päivällä, sitten saunottii ja laittauduttiin sen jälkee! Sit meille tuli tuttavaperheitä kylää ja sellasta. Mutta pääasiassa vietin sitten sen uuden vuoden Nean sekä isoveljen ja sen tyttöstävän kanssa, kivaa oli :)

Ei mulla nyt oo paljoo kerrottavaa, koulut alko ja nyt ois tällee mukava pehmee alotus ja kahet kokeet jo ens viikolla... ai mitennii ei kiinnostais:|

ja sit tein viel tälläsen ku oli tylsää =D onhan tässä matkan aikana henkisesti kasvettu ....

ja täs on viel näit koulukuvii ku löysin tälläsenkii kollaasin tuolt jostain kätköistä... täs ei 8lk:n kuvaa oo ku tää on tehty ajat sitte:)

keskiviikko 30. marraskuuta 2011

i'm so happy i could die


tosiaankii otsikko kertoo kaiken. oon vaa nyt jotenkii niin onnellinen et ei mitää pienintäkää huolen häivää!
tää tunne jos jatkuis pidempääkii, nii kyllä kelpais!

Mikään ei saa mua luovuttaan 
Et voi mua satuttaa 
Et voi pilata mun fiilistä millään 
Mul on kaikki hyvin tänään 

Mikään ei saa mua luovuttaan 
Et voi mua satuttaa 
Et voi pilata mun fiilistä millään 
Mul on kaikki hyvin tänään 


 

lauantai 26. marraskuuta 2011






'Cause I only wanna be with you.
I just can't take my eyes off you

lauantai 12. marraskuuta 2011

Emme pyytäneet enää päiviä lisää,
Vaan hiljaa kutsuimme Taivaan Isää,
Ota rakkaamme syliisi, taivaaseen kanna,
Hänet hellästi peittele, levätä anna
Niin hiljaa katsoi, oli väsynyt hän
Oli loppuun kulkenut elämän


Siis tää runo ei vois enää paremmin kuvata mun ajatuksia ja mietteitä tästä kaikesta. Onneks olo on jo paljon parempi ja tänää on jopa jo jotkuu asiat hymyilyttäny ja oon pystyny ajattelemaa muitakin asioita paljon :)
Tää vaan tuntuu tosi pahalta, vaikka tää oli ihan odotettavissa koska ukki oli jo pitkään sairastellu. Koska tää on jotenkii niin lopullista, nyt ei vaan enää oo sitä ukkii, joka oli aina mulle niin rakas, ja on edelleen! Mutta pakkohan se on sanoo että ei tossa viime aikoina ukki enää ollu se mun oma ukki, ihan hirveesti muutosta tapahtu. 
   Torstai-iltana ukki siirty ajasta ikuisuuteen ja perjantaina lähettii sit savoo äitin kanssa kattelee että miten mummi jakselee, koska on tää sillekkii tosi rankkaa.. Oli niillä kumminkii ukin kanssa viikkoo vaille 66 vuotta yhteistä aviollista taivalta takana!
Noh, mummi ja kaikki äitin sisarukset sitten keräänty sinne koolle (joita on 7) ja suunnistettiin hautaustoimistoon, ei vitsi se oikeesti tuntu niin pahalle! Valittiin sitten ukille arkku ja hautajaiset järjestettiin. 


Lopuksi viel se rankin osuus, mentiin kattomaan ukkia viimesen kerran kappeliin.. Ukki oli puettu nätisti ja laitettu sitten arkun lepoon. Siinä tilaisuuden aikana sitten kun ukki tuotiin siihen, niin ei siinä muuta tehty kun itketty ja kaikki vähän silitteli ukin kylmää poskea ja jätettiin viimeset hyvästit. Mäkin pääsin vielä viimesen kerran kertomaan ukille kuinka paljon mä sitä rakastan, silleen että ukki on vielä paikalla. 


Nyt mua rupee itkettämää niin paljon että pakko lopettaa.




Oivoi.. Ukki mä rakastan sua aina